ARTIKKELIT:

>> AIHELISTA

"SEKOITE-TYYLI"

Klassista kouluratsastusta, lännenratsastusta ja luonnollista hevostaitoa, vähän cr-metodia mausteeksi ...siinä on lyhennelty resepti hevostemme ratsastamiseen.

Suurimmat erot verraten "perinteiseen" ratsastukseen

Ohjat ovat meillä löysällä aina muulloin, kuin silloin milloin niillä todella on asiaa hevoselle. Periaatteellisen ohjastuntuman vuoksi niitä ei pidetä, etenkään harjoittelun alkuvaiheilla.

Pohkeita ei perinteisellä tyylillä käytetä lainkaan. Eteen menon käskykieli on korvattu loogisesti saman toistuvalla toimintasarjalla, joka eri ihmisten on helpompi tehdä keskenään samankaltaisesti.
Tuo eteen-komento menee näin: 1. peffatyöntö (samoin miten pallon tai keinun saa lantiolla eteen, huom! hartiat paikoillaan -ei siis kokovartalo keinahdusta), 2. varpaat ulos (pohjelihas tekee tällöin automaattisesti kevyen eteen pyöräyttävän hipaisun kylkeen), 3. varpaat maata kohti (pohjelihas jännittyy, ja kyljessä tuntuu vaativampi merkki), 4. raippanaputus tai naruviuhutus, joka ensin koskee vain ratsastajaa ja mikä jatkuu kunnes hevonen tekee halutun asian.

Asenne on keskeisintä. Tässä tyylissä ts. elämäntavassa, ei harrasteta hevosella vaan hevosen kanssa. Hevonen on vähintään yhtä suuri opettaja kuin ihminen kentän laidalla. Hevonen jopa jonkin verran määrittää sitä mitä tuntien aikana teemme, olematta silti kaapin paikan määrääjä.

Tuntien rakenne on aivan toisenmoinen kuin mitä ratsastuskouluissa on totuttu näkemään. Tavallista uran kiertämistä sekä volttien ja ympyröiden tahkoamista, ei ryhmän järjestäytymisen ja taipumisien vuoksi ängetä ja väännetä. Kaikki tekeminen lähtee siitä, miten saamme yhteyden hevosen mieleen ja sitä kautta yhteistyön. Kun jokainen hallitsee oman kehonsa ja hevosensa, onnistuu ratsastaminen paljon vaihtelevammalla tavalla.

Näe ja koe itse Hippiinan erilaiset tunnit, tervetuloa.

 

>>Takaisin ylös