HOITOHEPASTA

- Saako hoitohevosen ? Kyllä, halutessaan. Pakollinen se ei kuitenkaan ole.
- Entä, jos moni haluaa saman? Arvotaan, hoidetaan yhdessä tai vuoropäivin tms.
- Mitä, jos ei tulekaan toimeen hoitoheppansa kanssa? Kyllä sitä voi kesken leirin vaihtaa.
- Ratsastetaanko kaikki tunnit hoitohepalla? Kesälle 2008 olemme kaavailleet, että tunnit ratsastettaisiin samalla hepalla, jotta jokainen ehtii luoda suhteen käytössään olevaan hevoseen. Toivetunti voidaan pitää poikkeuksellisesti eri hevosilla.

HEVOSEN HOITOTOIMISTA

- Saako hoitohevosta hoitaa päivittäin, mitä kaikkia hoitotoimia voi tehdä?
Hoitohepan voi harjata päivittäin ja sen kaviot voi puhdistaa. Tallitöitä saa tehdä halutessaan eli lannan luontia ja varusteiden puhdistamista.
Halutessaan voi myös yhdessä henkilökunnan ja / tai avustajien kanssa osallistua aamuisin ja iltaisin tallitöihin eli vesien laittoon ja ruokintaan. Iltaisin hoidamme myös koirat, niitä voi lenkittää tai harjata.
- Onko pakko osata itse varustaa hevonen tunneille? Ei, avustajat neuvovat ja auttavat tarvittaessa. Suositeltavaa on itsekin kokeilla nähtyään mallia, siten oppii.

KAVERIN KANSSA LEIREILYSTÄ

- Voiko ratsastustaidoltaan eritasoisen kaverin kanssa osallistua samalle leirille?
Jos molemmat hallitsevat jo hevosen kaikissa askellajeissa ja uskaltavat maastoilla, silloin kyllä.
Mikäli toinen tarvitsee vielä talutusta tai on erittäin epävarma ilman taluttajaa ja toinen on ratsastaa jo sujuvasti, onnistuu samanaikainen leireily viikonloppuleirillä.
Kesäleirillä tällaiset kaverukset kuitenkin kuuluvat eri ryhmiin eli sitten heidän on valittava alkeis-/yleisleiri. Silloin he voivat vapaa-ajat viettää yhdessä leirin aikana.

ALKEISLEIREISTÄ

- Jos on jo muutaman kerran laukannut, oppiiko alkeisleirillä yhtään mitään?
Taatusti oppii. Niin kauan kuin hevosten laukkaan saaminen, laukan ylläpitäminen (koko kierros) ja hevosen ohjaaminen tuntuu laukassa vaikealta tai maastoilu pelottaa -niin alkeisleiri on juuri oikea valinta. Leireily on mukavampaa, kun ei tarvitse jatkuvasti jännittää liian vaikeiden asioiden vuoksi.
- Opetellaanko alkeisleirillä vain kouluratsastusta kentällä?
Ei, kyllä siellä tehdään monia muitakin asioita. Tähän asti olemme kaikkien alkeisleiriläisien kanssa ainakin kärryhevosen perässä tehneet maastolenkin (pituus ja vauhti ryhmän taitotason mukaan) ja tasapainotemppuja on tehty sekä ajamista kokeiltu. Jopa puomi- ja estetunti (matalat esteet) on mahdollinen, jos ryhmässä on innostusta ja uskallusta.
- Voiko alkeisleirin valita, vaikka on jo suorittanut alkeiskurssin tai käynyt ennenkin alkeisleirillä?
Kyllä voi, jos se tuntuu oikealta valinnalta. Jokainen oppii omaan tahtiinsa, eikä uskallus kasva välttämättä pakottaen vaan sopivantasoisia haasteita kohdaten.

YLEISLEIREISTÄ, mitä siellä on osattava

- ONKO SIELLÄ OSATTAVA
... laittaa varusteet hevoselle? Ei, yhä autetaan mikäli tarvetta -kunhan muut vaaditut taidot löytyvät.
... onko osattava itse hakea hevonen tarhasta? Ei, se ei edes meillä ole kovin helppo tehtävä hevosten laumassa elämisen vuoksi.
... onko osattava hypätä esteitä? Ei, opettelemme kyllä taidon niin haluttaessa. Jos joku ei missään nimessä halua hypätä esteitä, se ei myöskään ole pakollista. Estetunnilla voi harjoitella kevytistuntaa ja puomeja ilman, että osallistuu hyppäämiseen.

ESTERATSASTUKSESTA

- Miten korkeita esteitä pääsee hyppäämään?
Riippuu pitkälti ratsastajan taidoista ja sitähän ei voi näkemättä mennä sanomaan. Jos aiempaa hyppykokemusta ei ole lainkaan, aloitetaan esteratsastuksen harjoittelu hyppyasennon harjoittelusta ja esteille ohjaamistaidosta puomien avulla. Ensimmäiset varsinaiset hypyt ovat varsin pieniä 20-40cm. Niitä voidaan kokeilla yksittäisinä ja jumppasarjoina.
Korkeutta lähdetään sanottavammin lisäämään vasta, kun esteratojen (useita esteitä, eikä vain suorassa jonossa) ratsastus sujuu. Tähän menee yleensä useampi harjoittelukerta ja hevosella ei voi päivittäin tehdä hyppyharjoituksia, joten ihan aloittelevat esteratsastajat
yleensä jäävät tuohon korkeuteen. Mikäli hyppykokemusta on entuudestaan voidaan korkeutta varovasti lisäillä, mutta tärkeää on myös saada kokemusta erilaisten esteiden hyppäämisestä (pitkä, kapea, värikäs...)
Useimmilla tuntiratsastajilla maksimikorkeus on 80cm ja kannattaa muistaa, että korkeuksilla pröystäily on turhaa. Se on vähän sama kuin sanoa ratsastaneensa JO kolme vuotta, vaikka olisi käynyt tunneilla vain muutaman kerran vuodessa. Halutessaan TOSI hyväksi ratsastajaksi voi ratsastaa päivittäinkin, eikä siltikään edes vuoden päästä ole likelläkään täydellistä ratsastajaa.
( Itse ratsastan noin 10-20 kertaa viikossa syys-talvi-kevätkauden ja uskokaa pois, en ole täydellinen )

RATSASTELUISTA

- Saako ratsastaa ilman satulaa? Kyllä, halutessaan ainakin kentällä.
Periaatteessa, vaikka joka tunnin lopuksi on mahdollista riisua satula niin tasapaino kehittyy.

VAPAA-AJAN OHJELMASTA

- Minkätyyppistä järjestetty vapaa-ajan ohjelmaa on tarjolla, jos sen valitsee itsenäisen vapaa-ajan vieton sijaan?
Tässäkin huomioidaan toiveita. Voimme harjoitella hevostenkäsittelytaitoja, valjastamista, loimien ja pinteleiden laittoa, juoksuttamista, irtohypyttämistä yms. Perinteinen leikittäminen on mahdollista sekä hevosten kanssa, että ilman. Huimapäisille löytyy myös erilaisia seikkailutemppuja ja tietovisoja ym. voidaan järjestää.
Osan vapaa-ajan ohjelmista saattavat myös leiriavustajat toteuttaa niin halutessaan.

UIMISESTA

- Pääseekö hevosia uittamaan? Ei, vain kahluuttamaan. Tosi kuivana kesänä kahluupaikkakin voi olla melkoisen matala ;)
Leiriläiset kuitenkin pääsevät pulahtamaan pihassamme olevaan uima-altaaseen niin, että helteistä ei tarvitse kärsiä. Polkupyörällä voi myös mennä uimapaikalle, joka on noin 8km:n päässä tallilta. Uiminen ei tietenkään ole pakollista. Uimapaikka on rauhaisalla soramontulla, jossa ei juurikaan ole ruuhkaa. Vesi on siellä monin paikoin matalaa, mutta myös uintisyvyyttä löytyy ja valvoja on mukana.

HEVOSTEN KUVAAMISESTA

- Saako hevosista ottaa kuvia omalla kamerallaan? Kyllä saa, mutta kamerasta huolehtiminen on omalla vastuulla.
Leiriläiset saavat myös läksiäislahjana Hippiinasta cd:n, jossa on paljon kuvia hevosista, leiriläisistä ja muista hevostilan eläimistä. Niitä voi itse teettää valokuviksi.

LEIRIKASTEESTA

- Onko leirikaste kovin hirveä? Ei.
Tarkoituksemme ei ole kiusata leiriläisiä vaan järjestää hauskaa ajanvietettä. Toki, jos kovin nuivasti ja epäilevästi suhtautuu leikkimielisiin tehtäviin voi jokin kasteen osa tuntua ei niin hauskalta, mutta sopivalla annoksella huumoria pitäisi kaiken olla taatusti hauskaa.
- Tarvitseeko leirikastetta varten erilliset vaatteet? Ei.

PÄIVÄOHJELMASTA ja AIKATAULUISTA

- Minkälainen päiväohjelma ja aikataulu on kullakin leirillä?
Tulopäivänä maanantaina alkavien leirien ohjelma alkaa klo: 11 ja sunnuntaina alkavilla klo: 15. Ensin tutustumme paikkaan ja toinen toisiimme sekä pidämme kasteen. Ruokailun jälkeen aloitetaan varsinaiset hevostelut, ensin teoriassa ja sitten käytännössä. Myöhemmin päivällä syödään vielä uudestaan ja ratsastamaankin päästään toistamiseen, jos on aamupäivällä aloitettu.
Jälkimmäisen ratsastelun loputtua ovat edessä iltatallihommat ja leirikaste sekä iltapala. Täysmittaisina leiripäivinä aloitetaan aamupalalla asuinrakennuksen keittiössä n.8.30. Puoltatuntia myöhemmin on vuorossa aamutallihommat. Aamupäivällä ratsastamme ja puoliltapäivin ruokailemme. Iltapäivällä on teoria ja toiveiden mukaan joko vapaa-aikaa tai järjestettyä ohjelmaa (leikitys, vikellys, ajo, tietovisat .. ym.).
- Mitä kaikkea vapaa-ajalla voi tehdä? Halutessaan voi talutella koiria. Silloin voi myös hoidella hevosia, jotka eivät ole päivän tunneilla mukana. Kirjoja ja lehtiä löytyy luettavaksi. Erilaisia ajanvietepelejä löytyy ja piirustustarvikkeet. Myös televisio, tietokone ja musiikkilaitteet ovat käytössä. Uima-allas ja trampoliini ovat myös kätössä, sekä erilaisia ulkopelejä.
Jälkimmäisen ruokailun jälkeen on sitten taas ratsastelun aika. Ratsastustunneista ei voi ennalta sanoa, että missä järjestyksessä tulee mitäkin tai mitä kaikkea tulee, koska sekä toiveet, että ryhmän taitotaso vaikuttavat tuntien sisältöön Kaikkien kannattaa kuitenkin muistaa, että vain rohkeasti esitetyt toiveet voidaan toteuttaa. Usein leiripalaute-vihkossamme joku kirjoittaa " Oli tosi kivaa, mutta olisin halunnut harjoitella x-asiaa " ja kyseistä toivetta vaan ei ole opelle esitetty edes silloin, kun on kysytty mitä leiriläiset haluavat tehdä toivetunnilla. Leirin loppupäässä yksi päivä eroaa yleensä sisällöltään muista sillä, että silloin järjestetään leirikilpailu . Se voi olla leikkimielinen tehtävärata tai hevosmiestaitokisa, myös joukkuekilpailu onnistuu. Kaikki saavat kisasta ruusukkeen ja tuomarointi on hyvin lempeä.
Viimeinen ilta on myös pyritty tekemään hyvin ikimuistoiseksi, silloin on istuttu leirinuotiolla, saunottu ja kikatettu pitkälle yöhön, jos on ollut iltaihmisiä paikalla. Lähtöpäivänä on ratsastusta täysmääräisesti. Se on voitu toteuttaa joko yhtäjaksoisesti aamupäivällä niin, että ruoka-aikaa on vähän myöhäistetty tai sitten toinen ratsastuskerta on otettu heti ruokailun perään iltapäivään. Leirin on päättänyt mehutuokio, jossa on jaettu muistokuva-cd:t ja diplomit sekä kirjoiteltu leirivihkoa yms. Kuvia on näpsitty ja eläimiä hyvästelty. Haikeissa tunnelmissa menee yleensä viimeinen päivä, sillä moni viettäisi mieluusti vaikka koko kesän tallielämän iloissa. =)

RUOKAILUISTA

- Minkälaisia ruokia leireillä tarjotaan?
Isännän itse valmistamia kotiruokia. Tarjolla voi siis olla esim. spaghettia ja jauhelihakastiketta, hernekeittoa, lindströmin pihvejä, kalapuikkoja, makkarakeittoa tai -kastiketta ja makaroneja jne. Silloin tällöin toinen ruokailu voi olla ns. pikaruoka eli pizzaa, lihapiirakkaa tai hampurilaista, jos päiväohjelma on kovin tiivis. Kertaalleen myös grillaamme kaikilla leireillä, silloin tarjolla on makkaraa ja kanaa tai pihvejä. Salaatteja, raasteita, vihanneksia ja hedelmiä saadaan äitien mieliksi ja ainakin osalla ruokailuista jälkkäriäkin.
Jos ei pidä jostain ruoasta, niin syömispakkoa meillä ei ole. Tosin arki hevostallilla on sen verran raskasta, että kannattaa ainakin jotain syödä (esim. leipää ja salaattia) jaksaakseen. Ruoatta ei ruis ranteessa kasva.. =)
- Pitääkö tuoda omat ruoat, jos on jokin allergia?
Jos kärsit esim. laktoosi-intoleranssista, muistathan kertoa siitä ennalta. Kerro myös voitko syödä laktoosittomasta maidosta valmistettuja ruokia. Helposti toteutettavat allergiaruokavaliot toteutamme, mutta vaikeissa tapauksissa tulisi ottaa omat ruoat mukaan ja leirihintaa alennetaan sopimuksen mukaan ruokakulujen jäädessä pois. Jääkaappia saa tietenkin tällöin käyttää, samoin mikroa ja liettä. Ruokailuiden jälkeen ja pyynnöstä muutenkin on käytössä myös leirikioski , josta voi ostaa namia makean nälkään tai jäätelöä sekä virvokkeita helteen sietämiseksi. Leirikioskissa myydään myös matkamuistoja.

NUKKUMISESTA

- Onko jokin aika, jolloin on alettava nukkua? Ei, hiljaisuus alkaa klo: 23, mutta ei se nukkumispakkoa tarkoita. Silloin on kuitenkin annettava muille nukkumisrauha, sillä kaikki eivät jaksa valvoa pitkään -eivätkä ehkä kehtaa sitä sanoa.
- Tarvitseeko petivaatteet mukaan? Ei.
Käytössä on kerrossängyt, joissa on patjat, lakanat, peitot, pussilakanat tyynyt ja tyynyliinat. Jos joku kuitenkin haluaa ehdottomasti omia vuodevaatteita käyttää, voi ne tietenkin mukaan pakata.
- Saako valita nukkumispaikan , siis talon yläkerta vai asuntovaunu?
Periaatteessa kyllä, mutta toivomme kaikkien leiriläisien nukkuvan samassa paikassa ja asuntovaunuun mahtuu vain neljä. Talon yläkertaan puolestaan mahtuu kahdeksan + avustajat. Vietettäessä vapaa-aikaa yhdessä yhteishenki tiivistyy ja kaikilla on hauskempaa -muuten joku voisi tuntea itsensä syrjityksi.

Asuntovaunua ei käytetä yöpymiseen talviaikaan lainkaan, koska se olisi kylmä paikka nukkua. Kesäisin se on ollut käytössä lähinnä äiti-lapsileireillä, jos joku pari on tarvinnut omaa rauhaa esim. lapsen vieraassa paikassa esiintyvän nukahtamisvaikeuden vuoksi.
- Jos nukkuu asuntovaunussa, onko käytettävä ulkohuussia vai saako käyttää sisävessaa ?
Toivomus olisi, että asuntovaunussa yöpyvät käyttäisivät öiseen aikaan ulkohuussia, koska hiiviskely taloamme ympäröivän piha-aidan sisällä saisi koirat haukkumaan niin, että muiden nukkuminen häiriintyisi.

"SÄHKÖISESTÄ" LEIRIKIRJEESTÄ eli e-mailina lähetettävästä

- Lähetetäänkö leirikirje? Kyllä, kaikille sähköpostiosoitteen antaneille.
- Milloin leirikirje saapuu? Toukokuun aikana.
- Miksi leirikirjeeni ei ole tullut perille? Jos sähköpostilaatikko on liian täynnä, voi käydä niin, etteivät uudet mailit mahdu saapumaan => poista maileja ja lähetä sähköpostitse tieto, ettet ole leirikirjettä saanut.