ARTIKKELIT:

>> AIHELISTA

RATSASTUS

Monen tytön mielestä ratsastus on kiva harrastus, ja säilyypä se joillain aikuisikään asti. Silti moni näyttää hevosen kyydissä totiselta tai jopa vihaiselta. Onko ratsastus (etenkään tällöin) ihmisestä, saati hevosesta kivaa?!

Meille ihmisille ratsastus voi merkitä monia asioita: joillekin rentoa köpsyttelyä, toisille vauhdikkaita maastoja, kolmannelle pyrkimystä täydelliseen kouluratsastussuoritukseen ja osalle muuten vaan kohtalaista hevosen hallintaa jne.

Usein kuitenkin unohtuu, että hevonen ei ehkä näe mitään järkeä pyytämissämme asioissa. Jos vaikka ratsastat kuudesti viikossa ja ajattelet hyvää tarkoittaen tarjota vaihteluna maasto- ja estepäivän, loput neljä päivää kierretään kentän uraa, halkaisijoita, kaaria ja ympyröitä.
Huima vaihtelu tuohon kenttätyöskentelyyn on syntyvinään siitä, kun vaihdamme askellajia, tempoa tai suuntaa. Ei siinä sinällään pahaa, mutta... mietipä hetki oletko koskaan nähnyt laumassa vapaana olevan hevosen juoksevan itsekseen edes vartin ympyrää tai kentän mallista tietä...

Hevosen kyllä näkee itsekseenkin liikkuvan ruokapaikalta juomaan, juomapaikalta lepäämään, lepopaikalta kaverin luokse jne. Sillä on kuitenkin aina tarkoitus miksi se liikkuu.

Jo pienilläkin muutoksilla voimme tehdä ratsastuksesta myös hevoselle mielekkäämpää. Voimme pitää mielessä, että on tärkeää pitää matkan määränpää mielessä ja pysähtyä sinne hetkeksi, jotta hevonenkin voi tajuta, että "Ai, me tulimme tänne lepäämään. Kiva!".

Voimme myös ymmärtää entistä selvemmin, että hevonen ei seuraa kaveriaan ilkeyttään tai laske ärsyttääkseen päätänsä ruoholle. Se tekee vain asioita, jotka ovat sille täysin luonnollisia, niitähän se tekee vapaana suurimman osan päivästään.
Eikä tämän tietenkään tarvitse tarkoittaaa sitä, että sinun on vain hyväksyttävä hevosen halut ja luovuttava omistasi, mutta jo asian tajuaminen auttaa sinua vaihtamaan asennettasi. Voit alkaa miettiä, miten voisit motivoida hevosen haluamaan samaa kuin sinä...

>>Takaisin ylös